Lämpökontrolleri STC-1000

Alkoi pikkuhiljaa tuntumaan epämääräiseltä ja sattumaan luottavalta puuhalta tuo lagerin teko ilman kypsytyslämpötilojen ohjaamista ja seuraamista. Kotiolut.com foorumilla oli asiasta melkoisesti asiaa. Tampereelle muuton ansiosta pääsin tutustumaan täkäläisiin panomiehiin. Sain hyviä vinkkejä asian tiimoilta. Tilasin kaksi STC-1000 lämpökontrolleria kiinan pojilta. Kontrollerihan tulee jää- tai pakastekaapin virtapiuhan ja sähköpistokkeen väliin. Kontrollerin anturi sitten teipataan jääkaapissa olevan olutpänikän kylkeen. säädetään haluttu lämpötila ja kontrolleri huolehtii lopusta...
Omassa sydeemissäni jäähdytyksestä huolehtii tietysti jääkaapin oma kompura jota kontrolleri ohjaa... Tarpeen varalta laitteessa on myös lämmitin... Tätä virkaa toimittaa pieneen kannelliseen peltiämpäriin sijoitettu 60w hehkulamppu...
En ole sähkömies, kytkentöjen teossa turvauduin osaavampien apuun... Ja sydeemit on varmuuden välttämiseksi kytketty vikavirtasuojalla varustettuna...
STC-1000 osottautui simppeliksi sydeemiksi. Ongelmia ei ole ollut. Nykyään ohjaan vekottimella fermentointijääkaapin lisäksi myös mäskäimen lämpöjä--- Jotkut väittävät. että STC-1000 anturi ei kestä nesteessä.. Omani on kestänyt ainakin toistaiseksi.. Jos tulee ongelmia pitää sitten keksiä jotain ...Antureitahan kyllä kaupitellaan monenlaisia...






Vielä linkki kiinanpoikien tuotesivulle ;)
http://www.alibaba.com/product-detail/220V-Mini-STC-1000-All-purpose_60130455413.html?s=p&spm=a2700.7724838.35.1.EvOhqq

Maatiaispilsneriä bruuvaamassa

Kun Pohjahiivaolus innostus iski ei minulta löytynyt lämpökontrolleria puuhaa helpottaman.. Intoa kokeilla löytyi senkin edestä. Tässä vaiheessa asuimme vielä pohjanmaan kodissamme. Käytettävissä oli erilämpöisiä varastotiloja.. päätin siis kokeilla jos käymisastiaa huoneesta toiseen kuljettelemalla onnistuisi edes jollain tavalla asiassa etenemään...  Tähän aikaan panimonani oli kylmälaukkumäskäin ja 33 litran keittokattila.
Tarkoitus oli tehdä samalla hiivalla kaksi panosta. tämä vaati hieman asioiden ajoittamista.
Kun siirsin ekan panon oluen sekundääriastiaan oli toisen panon vierre parin päivän päästä valmistumassa.. Kun vierre oli jäähtynyt kaadoin sen ykkösastiaan jääneen hiivakakun päälle.. Tämän kakkospanoksen olut lähti heti ja tosi ärhäkkäästi käymään... Nuukalle sopiva sydeemi.
Pääkäymispaikkana oli viileähkö ulkovarasto (12-15 astetta, hieman ulkolämpötilasta riippuen)... Diasetyylitauon ajaksi nostin pöntöt tuvan puolelle ja sekundäärikäyminen eteni viileästä varastosta +-nolla lämpöön (varaston kuistilla paksulla pressulla peitettynä...) Hommat tein syksyllä hirvenpyynnin aikaan.. oli sopivan viileää, mutta hirmupakkaset vielä odotti tuloaan.
Toimiihan se homma näinkin, mutta lämpökontrolleri jolla voi ohjailla käymiskaapin lämpötilaa helpottaa touhua oleellisesti.

Maatiais pilsu 1. panoskoko 30 litraa josta vuotavan hanan vuoksi haaskasin pari litraa)
Maltaat:
8,5kg Pilsner
0,5kg Munich
Humalat
60min 200g/Saaz-kukinto
10min 40g Saaz-kukinto
Katkoerohumalaa meni kohtuu paljon ...Keitin tiukan vierteen johon sitten lisäsin laimennukseksi vettä. Tavoite OG 1.050.
Hiiva:
Fermentis Safelager 34/70 4 pussia

Käyminen:
 09.10 Pääkäyminen OG 1.050
14.10. 1.023 siirto Diasetyylitauolle
16.10. Sekundääriin ominaispaino 1.015
28.10 pullotus FG 1.010
106x(1.050-1.010)0 4,24 painoprosenttia alkoholia> 1,26x4,24= 5,35 Tilavuus%
Maatiais pilsu 2. pano
8,5kg Pilsner
0,5kg Munich
Humalat:
60min 180g Saaz-pelletti
10min 70g Saaz pelletti
Hiivaus:
Vierre kaadettiin edellisen satsin hiivojen päälle
22.10 OG 1.050
24.10 1.020 siirto Diasetyylitauolle
22.11. pullotus FG 1.012
Tässä panoksessa tuli tiukkaa 1.072 vierrettä 24 litraa siihen kun laittoi 11 litraa vettä sai OGn 1.050
Panoskoko oli siis 35 litraa.

Yllätys yllätys... Nämä ekat pilsnerit onnistuivat reippaasti yli odotusten. Rehevän mutkattomia maalaisoluita. Mikäli reittari oli tarkkana saattoi löytää hieman diasetyylin makua... Mutta niimpäs sitä löytyy urquellistakin . Ibut lienee olleet jossain hieman alle 40 luokassa... 

Pohjahiivaoluista.

Vaaleat lager oluet ovat maailman yleisin oluttyyppi. Mutta hyvän lageroluen löytäminen/tekeminen onkin jo toinen juttu... Omalla kohdallani pohjahiivaoluiden tekemisen kynnys oli korkea. Olin oppinut muutaman vuoden aikana aivan kohtuullisen hyvien pintahiivaolusten tekijäksi... Olutfoorumeilla tuli aina vain useammin piipahdettua keskustelutryhmissä tutkimassa millaisia vinkkejä lager oluiden tekemiseen olisi tarjolla... Omat makumieltymykset vetivät amerikkalaistyylisten ale olusten suuntaan, mutta uteliaisuus ja kokeilunhalu tekivät tehtävänsä. Nykyäänkin APA on se tyylilaji joka on mieluisin olunen omassa lasissa..Mutta hyvä pilsneri on omalla makumaailmallaan vallannut tilaa... Pilsnerin kirpakka raikkaus on todella suun mukaista. seuraavana haasteena onkin hyvän, mieluiten erinomaisen peruslagerin paneminen. Pitäähän talosta löytyä itsetuotettua olusta myös niille vieraille jotka ovat tottuneet ja tykästyneet tähän "tunturipurojen raikkauteen". Janojuomaa jossa makumaailma ei yllätä... Kunhan se on teknisesti laadukasta. hyvistä raaka-aineista huolella tehtyä olutta...
Periaatteessa homma ei ole mitenkään mahdottoman monimutkaista, mutta on siinä omia ajan kassa opittavia kikkoja...
Nykyisen ajattelumallini mukaan toimitaan näin.
1. Keitetään vierre(tyydyn edellenkin mäskäysohjelmaan jossa sokeroitumistauko on noin 63-64 asteessa. Varttitunnin ulosmäskäys 75 asteessa ja kupariputkesta tehdyllä uppojäähdyttimellä mahdollisimman nopea jäähdytys. En siivitse vierteessä olevaa rupaa sen kummemmin vaan annan sen laskeutua käymispöntön pohjalle. Päivää ennen astiointia lappoan oluen toiseen astiaan selviämään ja sakka jää siihen ekaan pönttöön... Joskus teen myös niin, että heti diasetyylitauon jälkeen siirrän oluen varastokäymään tähän sekundääripönttöön... molemmin tavoin olen päässyt hyviin tuloksiin... joku viisaampi voi varmaankin hyvin perustein asettaa jomman kumman tavan paremmaksi.. minulla ei siihen vielä osaaminen riitä .
2. Vierteen jäähdytys 13-15 asteen lämpötilaan. Pohjahiivaoluen teossa on tärkeää, että oluen hiivausaste on riittävä. Olen omissa touhuissa mennyt kaavalla 1 pussi pohjaoluelle tarkoitettua kuivahiivaa / 11 litraa vierrettä. Hiiva turvotetaan puhtaassa astiassa olevaan veteen (ripotellaan pinnalle, annetaan olla puolesta-yhteen tuntiin sekoitetaan ja lisätään vierteeseen... tämän jälkeen olut ilmastetaan niin, että hiiva saa happea kasvaakseen.. Yksinkertaisimmillaan otetaan ja lorotellaan olutta kauhalla (vähintäänkin...kauhallinen/vierrelitra). Kansi päälle, vesilukko paikoilleen ja astia +12 asteen lämpötilaan...
3.Pääkäyminen. Kun kaikki menee kuten asiaan kuuluu vesilukko huutaa hoosianna ja kuohuva vierre muuttu oluseksi... tätä kestää muutamia päiviä.. kun homma alkaa hiipumaan onkin vuorossa diasetyylitauko.
4. Diasetyylitauko... Voihapon maku on se jota tällä touhulla yritetään hieman hillitä tai työntää taka-alalle... Homma menee yksinkertaisuudessaan näin... Nostetaan käymisastian säilytyspaikan lämpötilaa +18 asteen tuntumiin.. Päivä tai kaksi annetan olla ja nyt siirretään takaisin viileään.
5. Sekundääriastiointi. joskus teen, joskus en... Ehkä aavistuksen verran kirkkaampia/sakattomampia oluita pitäisi tulla...mutta ilman tätäkin olen kyllä hyvin kauniisiin silmää miellyttäviä olusia onnistunut tekemään.
6. Lagerointi... Käymisastia on siirretty +12 asteeseen.. Siitä sitten lasketaan hissun kissun (joka toinen pv 2 astetta) lämpötilaa alaspäin... mennään aivan 0 asteen tuntumiin ... Siihen sitten jätetään kypsymään...Vähintään muutama viikko.. Joskus pitempäänkin...
8. Astiointi... Pannaan olut pulloihin tai kegiin ... ja taas .. annetaan ajan tehdä tekosiaan.. Viileässä kellarissa nestemäinen kulta kypsyy. Aina silloin tällöin haetaan sopiva maistiainen. Kaadetaan olutlasiin, nostetaan lasia ja valoa vasten nautiskellaan kauniin puhtaasta oluesta,,, Seuraavaksi annetaan hajuaistille vuoro... Nyt olunen on lämmennyt sopivasti ensimmäistä suullista varten... Pitkä työ saa arvoisensa palkkion. Nestemäisen kullan maku tuntuu suussa ja kitalaessa... Kunhan kaikki on onnistunut kuten tarkoitus oli...  Ensi maistelun saa tehdä kiitollisena ja lapsellisenkin onnellisena.. Analyysien ja arvioiden teko saa vielä odottaa...

Simppeli Syysolut (Iron Lady)

 Määrä:30 litraa
Tyyli:Ale
Hiiva: Kuivahiiva Fermentis Safale 04

Maltaat:
VikingMalt:
Pilsner 5,00kg
Munich 4.00kg

Humalat:
60min: EastKent Golding 42g
30min: EastKent Golding 40g
10min: Cascade 40g
kirkasteeksi: Irish mossia 1 teelusikallinen 10mi ennen keiton lopetusta

Mäskäys: Infuusiomäskäys(sokeroitumistauko+ulosmäskäys
Sokeroitumistauko: 60 min
 18 litraa 77 asteista vettä > mäskin lämpötila 66 astetta . 60 min, mäskin sekoitus n 15 min välein
Ulosmäskäys: 15 min
Lisätään 10 litraa kiehuvaa vettä> mäskin lämpö 75 astetta .
Huuhtelu:
10 litraa 75 asteista vettä..  jatkuva huuhtelu  vierteen laskun lopuksi..

Vierrettä keittoon 29 litraa> keiton jälkeen 27 litraa vierrettä jonka OG 1.057 lisäsin 3 litraa vettä jolloin OGksi tuli 1.050

hiiva sai turvota lasillisessa viileää vettä.
Vierteen jäähdytys kuparikierukasta tehdyllä uppojäähdyttimellä n 20 asteeseen.
hiivaus
seuraavana päivänä alkoi pulputus.. pääkäymisen loputtua siirsin oluen sekundääriastiaan selkenemään. tästä reilun viikon kuluttua pullotus. (pulloihin hiilihapotus lisäsokerilla 0,3 pulloon puoli teelusikallista ja 1/2 litran pulloon teelusikallinen.
FG: 1.011
106x(1.050-1.011)+jälkikäymissokerin tuottama alkoholi= paino% 4,4
4,4p%x1,26= 5,54 tilavuus%
kun olut valmistui olin varsin tyytyväinen. kylmälaukkumäskäin osottautui kelpo peliksi. olut oli maultaan tyypillinen ale jossa Cascade humalan tuottamat sitrusmaiset maut tuntuivat kielellä...
ei mitään elämää suurempaa, mutta kelvollista.

Kotiolutta kylmälaukulla.

Muutama saavissa pussimäskätty olutsatsi oli kivaa kokeilua, mutta kohtuullisen vaivalloista puuhaa... Mäskin lämpötilojen hallinta osottautui ärsyttävän sattumanvaraiseksi... Varsinkin kun aluksi yritin pitää kiinni 3-lämpöaskelman infuusiomäskäyksestä...  Osaaminenkin oli pikkusen hakemisessa joten melko sattumanvaraista lämmönsahuuhtahan se oli...Onneksi olusen mäskääminen nykyajan maltaista onnistuu ilman kommervenkkejä... tärkkelys muuttui sokeriksi niinkuin tarkoitus olikin..
Rustasin kylmälaukkumäskäimen ja se osottautui melkoisen toimivaksi. Helppo puhdistaa, lämmöneristystä löytyy... Vierteen kierrätyksen tein laskemalla hanasta pikkuhiljaa lorotellen ja sitten kauhalla spakettisiivilän läpi mäskin päälle takaisin... Lopuksi sitten kiehuvaa vettä joukkoon muutama litraa.. Mäskin lämpötila nousee 75 asteen tietämiin ja varttitunnin ulosmäskäyksen jälkeen vierre kattilan... ämpärillinen lämmintä verrä huuhteluksi.. saa viimeisetkin sokerit liemeen... (vierteen lasku hitaasti lorotellen 1-2 litraa minuutissa)...
Mäskäimessäni ei ollut lisälämpövastusta... Sen vuoksi pidin laukun päällä makuualustaa ja vilttiä lisäeristeenä.. Siltikin piti sokeroitumistauon aikana pariin otteseen lisätä pari kauhallista kiehuvaa vettä... Lopuksi sitten hommasin 2 kw sähkövastuksen ja laukkumäskäin oli valmis...
Vierteen keittoon sain ostettua 33 litran teräskattilan. Kaasupolttimella sai vierteen kiehumaan melkoisen nopeasti ja oli helppo säätää kiehuminen "rullaavaksi".  Tällä systeemillä tekee 25 litan satseja melkoisen vaivattomasti..

Kylmälaukkumäskäin

Ekat saavimäskätyt oluet osottautuvat sen verran juotaviksi, että innostus heräsi. Halusin hieman helpottaa puuhia ja netin ihmemaailmasta löytyi vinkkiä tiedonjanoon... Ekaksi piti alkaa suunnittelemaan mäskäintä. päädyin  n 45 litran vetoisesta kovamuovisesta kylmälaukusta tehtyyn mäskäyslaatikkoon... Toiseen alanurkkaan hana ja tiheästä rosteriverkosta tehty välipohja siiviläksi... Laitteisto on simppelin yksinkertainen ja sillä on helppo tehdä olusia... Etuna halpa hinta, eristykset valmiina. Ei tarvitse välttämättä mitään lämpövastuksia..Kunhan kietoo viltin tai makuupussin lisäeristeeksi...
Toimiva systeemi ja pikku virittelyllä sillä saa mäskättyä kelpo oluita.