Periaatteessa homma ei ole mitenkään mahdottoman monimutkaista, mutta on siinä omia ajan kassa opittavia kikkoja...
Nykyisen ajattelumallini mukaan toimitaan näin.
1. Keitetään vierre(tyydyn edellenkin mäskäysohjelmaan jossa sokeroitumistauko on noin 63-64 asteessa. Varttitunnin ulosmäskäys 75 asteessa ja kupariputkesta tehdyllä uppojäähdyttimellä mahdollisimman nopea jäähdytys. En siivitse vierteessä olevaa rupaa sen kummemmin vaan annan sen laskeutua käymispöntön pohjalle. Päivää ennen astiointia lappoan oluen toiseen astiaan selviämään ja sakka jää siihen ekaan pönttöön... Joskus teen myös niin, että heti diasetyylitauon jälkeen siirrän oluen varastokäymään tähän sekundääripönttöön... molemmin tavoin olen päässyt hyviin tuloksiin... joku viisaampi voi varmaankin hyvin perustein asettaa jomman kumman tavan paremmaksi.. minulla ei siihen vielä osaaminen riitä .
2. Vierteen jäähdytys 13-15 asteen lämpötilaan. Pohjahiivaoluen teossa on tärkeää, että oluen hiivausaste on riittävä. Olen omissa touhuissa mennyt kaavalla 1 pussi pohjaoluelle tarkoitettua kuivahiivaa / 11 litraa vierrettä. Hiiva turvotetaan puhtaassa astiassa olevaan veteen (ripotellaan pinnalle, annetaan olla puolesta-yhteen tuntiin sekoitetaan ja lisätään vierteeseen... tämän jälkeen olut ilmastetaan niin, että hiiva saa happea kasvaakseen.. Yksinkertaisimmillaan otetaan ja lorotellaan olutta kauhalla (vähintäänkin...kauhallinen/vierrelitra). Kansi päälle, vesilukko paikoilleen ja astia +12 asteen lämpötilaan...
3.Pääkäyminen. Kun kaikki menee kuten asiaan kuuluu vesilukko huutaa hoosianna ja kuohuva vierre muuttu oluseksi... tätä kestää muutamia päiviä.. kun homma alkaa hiipumaan onkin vuorossa diasetyylitauko.
4. Diasetyylitauko... Voihapon maku on se jota tällä touhulla yritetään hieman hillitä tai työntää taka-alalle... Homma menee yksinkertaisuudessaan näin... Nostetaan käymisastian säilytyspaikan lämpötilaa +18 asteen tuntumiin.. Päivä tai kaksi annetan olla ja nyt siirretään takaisin viileään.
5. Sekundääriastiointi. joskus teen, joskus en... Ehkä aavistuksen verran kirkkaampia/sakattomampia oluita pitäisi tulla...mutta ilman tätäkin olen kyllä hyvin kauniisiin silmää miellyttäviä olusia onnistunut tekemään.
6. Lagerointi... Käymisastia on siirretty +12 asteeseen.. Siitä sitten lasketaan hissun kissun (joka toinen pv 2 astetta) lämpötilaa alaspäin... mennään aivan 0 asteen tuntumiin ... Siihen sitten jätetään kypsymään...Vähintään muutama viikko.. Joskus pitempäänkin...
8. Astiointi... Pannaan olut pulloihin tai kegiin ... ja taas .. annetaan ajan tehdä tekosiaan.. Viileässä kellarissa nestemäinen kulta kypsyy. Aina silloin tällöin haetaan sopiva maistiainen. Kaadetaan olutlasiin, nostetaan lasia ja valoa vasten nautiskellaan kauniin puhtaasta oluesta,,, Seuraavaksi annetaan hajuaistille vuoro... Nyt olunen on lämmennyt sopivasti ensimmäistä suullista varten... Pitkä työ saa arvoisensa palkkion. Nestemäisen kullan maku tuntuu suussa ja kitalaessa... Kunhan kaikki on onnistunut kuten tarkoitus oli... Ensi maistelun saa tehdä kiitollisena ja lapsellisenkin onnellisena.. Analyysien ja arvioiden teko saa vielä odottaa...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti