maanantai 5. marraskuuta 2018

Wiinikan Olut- ja Portteritehdas siirtyi Sääksjärvelle

Tyhjästä lähtee täyttö

Tarvikkeet sisällä. Järjestykseen vielä ja olut tulille
Nekalassa Kuoppamäentiellä pantiin muutama vuosi. Nyt tuli aika siirtyä Sääksjärven teollisuusalueelle.Ei tämä nykyinenkään tila ole mikään hehtaarihalli, mutta toistaiseksi tilaa on riittävästi.
-epoksipinnoitetut lattiat
-kunnollinen lattiakaivo
-vesipiste
-sähköpiste(3-vaihe)
-huippuimuri
Nyt vain pitää laittaa panimokattilat hollilleen, hankkia teräspöytä ja muutamia jo pitkän aikaa himoitsemiani camlock liittimiä letkuihin. niin ja höyryjen kokoomahuuvan mallia pitää varmaankin miettiä uusiksi... Voisin veikata, että käytännön touhut helpottuu ja pystyy paremmin perehtymään itse asiaan. tavoitteenahan on tehdä hyvää olutta. Pohjalaistaustaisena tunnen oikein hyvin asenteen ja lauseen joka sitä kuvaa "Hyvää tehdään, mutta priimaa pukkaa"

torstai 25. lokakuuta 2018

Seko osottautui "the olueksi"

Joskus rouva Fortuna haluaa leikkiä meidän vajavaisten kanssa.
Nyt se hetki tuli.
Pelkästään pohjalainen nuukuus. Suoraan sanoen itaruus oli syy miksi ryhdyin panemaan Sekoa.
Rva Fortuna piruuttaan päätti yllättää. Nyt vihdoinkin pääsin arvioimaan tulosta.
Seko on varsin puhdasverinen jenkki PaleAle. Hedelmäisyys tuntuu kielellä, jenkkihumaloinnin sitrus yhdistyen katkerohumaloiden puraisuun tekee tästä oluesta kokeilua isomman. Sain vihdoinkin omaan perustotantoon hyvän jenkki PAn jota ryhdyn kehittämään. Onneksi oli puolikas säkillinen eläköityvää mallasta ja pakasteena unohtuneita humalia .  Kun takana on vuosien historia oluen panossa. Tämmöinenkin kokeilu voi tuottaa ison positiivisen yllärin.

tiistai 16. lokakuuta 2018

Seko meni kegeihin

Kypsyttelin kaikessa rauhassa 16 asteisessa kypsytyskaapissa. Eilen nostin käymispöntön ulos ja.oluet astiaan. Nyt ei tarvinnut pullottaa. Olut mahtui kolmeen Corny kegiin. Mittasin ominaispainon. Vierteen OG oli 1.053.Olusen FG 1.013 tai 1.014 .  Alkoholia siis löytyy 5.2t%. Väri 7 SRM tai 14 EBC. Kumpaa asteikkoa nyt haluaakin käyttää. .. Maku vaikuttaa olevan kohdillaan. Jenkkihumalien puraisu tuntuu kielellä, mutta ei hyökkää. Maltaisuus tuntuu kielellä. Ei pöllömpi sekoilu . Varaston jämät jalostui varsin kohtuulliseksi olueksi.. Eiköhän tämä talven mittaan tule nautiskelua.

lauantai 6. lokakuuta 2018

SEKOn tyylilaji taitaa olla PaleAle

19.9. pantu Seko on kohta valmis astioitavaksi. Kun panin olutta leikittelin ajatuksella tyylilajista. Olin huvittunut kun vaihdoin jo varsin vakiintuneen Kelpo ESBn humaloinnin jenkkityyliseksi. Leikin ajatuksella Seko ASBstä ...
Nyt kun arvioin olusta, mielikuva alkoi muuttua. Oma suuntuntuma ja olusen väri ohjasi ajatukset enemmänkin PaleAlen suuntaan. Mikäs siinä. Sekohan tuli tehtyä lähinnä nuukuuksissa  Varastoon oli jäänyt maltaita ja humalaa. Turha niitä oli säilytellä ja vanhentaa .. Kehittelin reseptiikan lähes pyttipannu tyyliin. Sitä käytettiin mitä kaapissa oli.  Onneksi tuli tehtyä. Olunen vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jatkossa pitääkin paneutua asiaan ja kehittää tästä se talon oma PaleAle

Panimoharrastushan on touhua jossa viihtyy ja jossa koko ajan voi kehittää osaamistaan. Yksi kiva juttu on kehittyvien oluiden maistelu suoraa tankin hanasta. Pienikin maistiainen kertoo mihin suuntaan olut kehittyy. Eilen kun kävin arvioimassa Sekoa kävi mielessä ajatus. "Tässäpä lasken lasiin RealAlea suoraa oman tankin hanasta"


perjantai 28. syyskuuta 2018

Imperial Stouttia pukkaa 29.09.-18. Imperial W&V

Meillä manselais harrastajilla on ollut tapana silloin tällöin kokoontua yhteen. Panna olutta ja maistella/maistatuttaa omia tuotoksia.  Nyt on jo tovi vierähtänyt edelliskerrasta. Meikäläisen parin vuoden takainen tapaturma ja itsekunkin siviilikiireet on pitäneet asiaa jäähyllä
Hyvä ystäväni Ville muistutti asiasta. panimme viestiä porukoille ja ilmoittelimme, että panimopäivä joudutaan aikataulusyistä rajaamaan hyvinkin ahtaasti Villen ja minun kalenterin mukaan.
Päädyimme Villen kanssa asiaa mietittyämme valitsemaan tämänkertaiseksi yhteisolueksi Imperial Stoutin. Haasteellinen ja mielenkiintoinen olut. Nimikin jo kertoo, että Katariina Suuri oli erityisen mieltynyt tämän tyyppiseen voimakaiden makujen oluseen.
Lauantaina sitten näkee kuinkas käy. Mäskäimestä pitää ottaa kaikki tehot irti.
Tähtäin asetettu liki 9 t% . Väriä 70 EBC. Katkeroita 72 EBU.
Laskeskelin heti kättelyssä, että noin 40 litran erä voisi mahtua mäskäimeen... Mallastakin saa rouhia lähes 19kg pumpsiin.
Tämä lienee se Imperial W&V proto 1. Aikaansaatu panos jaetaan kahteen erään
1. Hiivataan FermentiksenUS 04:lla
2. Hiivataan Lallemand Windsor:lla
 Uskoakseni Windsor jättää enemmän runkoa. En tiedä, mutta kokeilemallahan asia selviää..



torstai 27. syyskuuta 2018

Seko ei osottautunut sekopäiseksi. 26.09.-18

26.09-18 ominaisp mittari näyttää 1.014

Primääriastiassa oleilu lopullaan

66 litran rosterinen ruutiastia käymispönttönä. On hinta/laatu kohdillaan
Seko ei osottautunut aivan sekopääksi. Käyntiin lähtö tapahtui ilman kommervenkkejä. Tapanani on käyttää pintahiivaoluet +16 asteessa. Kypsytyskaapin virkaa toimittaa vanha, mutta hyvin pelittävä jääkaappi. Kontrolleri pitää lämmöt hyvin kohdillaan ja kypsyttelyn loppupuolella voi sekundääriastian lämpötilaa hieman laskeakkin.
Mittasin ominaispainot ja vierteen OG 1.053sta oltiin tultu jo 1.014. Siirsin olusen sekundääriastiaan.
ykköspytyn pohjalle oli laskeutunut  reilun sentin hiivakakku.
Olunen oli vielä tässä vaiheessa sameahko ja makukaan ei vielä ollut sitä mitä odottelen sen olevan. Humalat puraisivat kivasti kieleen ja maltaisuus tuntui mukavasti. Ihan toiveikkaasti siis odotan sitä kun saan astioida parin viikon päästä oluen ja pääsee ottamaan suun tuntumaa ..



keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Seko. Siis sekalainen amerikan humalilla paneskeltu ASB

Kegit pääsivät jo 3.viikkoa sitten tyhjiksi... Pullo-oluita vielä löytyy... Maistelin muutaman kauppaoluenkin ja pohjalaisuushan siinä herää... Tarttee tehrä itte, saa kunnon olutta.
Tottapuhuen meni KonMari hommiksi. Kertynyt kaikenlaisia pussinpohjia ja nuuka kun olen. Roskiin en vie. Panen olusiksi. Ettei aivan alta lipan menisi hain säkillisen Maris Otteria. Muuten raaka-aineet olivatkin nurkkiin jääneitä jämiä.
Ainakin 2 vuotta varastoon unohtunutta Viikkarin Pale-Alea (rouhimatonta)
Pakastimessa aikaansa tappaneita humalia. Hiiva sentään keväällä ostettua Fermentiksen US05. (jääkaapista).
Simpsons Maltin Maris Otteria

Tuumasta siis toimeen. Otin rääppeet mukaan panimolle . Ensitöiksi laskin vettä pataan ja säädin termarin 75 asteeseen. Seuraavaksi rouhin 9kg Marista. 5kg vanhaa PaleAlea ja Cara Plussaa (tai mikä hitto sen nimi nykyään onkaan..) puoli kiloa.
Mäskäimeen mittasin 35 litraa 75 asteista vettä ja maltaat heivasin sekaan... hetken sai maltaat vettyä, sitten pumppu päälle ja neste kierrätykseen... Mäskäyslämpötila asettui 64 asteeseen kuten oli tarkoistuskin. .. Sokeroitumistaukoa pidin noin 60min. tämän jälkeen lisäsin 24 litraa liki kiehuvaa vettä. Ulosmäskyslämmöt asettui 73 asteeseen. 15 min jälkeen aloitin vierteen laskun keittopataan. Panin pumpun liruttaan pikkuhiljaa ja sainkin sillä aikaa piipahdettua Wanhassa Tapissa lounaalla.
Söin pikaisesti ja ehdinkin hyvissä ajoissa paikalle. Aloitin laskemaan huuhteluvettä mäskin sekaan (n 22 litraa 70 asteista).
Lounaalta tultuani tarkistin että keittopadan vastukset olivat vierteen peitossa. Käynnistin samantien lämmityksen.
keitto meni suht normaalisti. Itseasiassa paremminkin mitä oletin. Ominaispaino arvot olivat mittausten mukaan oikein hyvällä tasolla. Tämä kieli, että mäskäys meni suht koht putkoseen..
Tavoitteena oli 60 litraa OG arvoon 1.050. tuli 61 litraa OG 1.053.
Humaloinnissa
Katkerot:
Target ja Centennial
Aromit ja Flavorit
Ekuanot, East Kent Golding ja Cascade
Määrät meni sen mukaan mitä pussipohjilta löytyi.
Laskennalliset IBUt 49.. Saas nähdä..
Jäähdytin kuparikierukalla satsin n 19 asteeseen ja kauhoin tuotoksen käymispönttöön. Hiivauksen tein luottohiivallani. Fermentiksen US05 on osottautunut minulle itselleni mieluisaksi. Varma, Hyviä makuja antava ja aikalailla temppuilematon hiiva.
Pönttö jääkaappiin ja kontrolleritermari 16 asteeseen.
Nyt vain odotusta viikon verran. sen jälkeen siirrän oluen sekundääriastiaan ja joskus tulevaisuudessa astiointiin.
Olune sai nimekseen Seko ASB (American Special Bitter) Reseptiikka maltaiden osalta minun Kelpo ESBstä kopioitu, mutta humaloinnissa päsmäröi jenkit. Siksi siis ASB ;)
Sekopano

lauantai 27. tammikuuta 2018

Kelpo ESB

Olen jo muutaman lasillisen verran tutkinut tätä vuodenvaihteessa pantua ESBiä.Vaikka itse kehunkin, maku on juurikin sitä mitä odotin. Olut on silmälle ilo lasissa ja suu ei pane vastaan kun kulauttaa kurkkuun.  Vuosien työn hedelmää. Reseptiikkaa alkaa olemaan kohdillaan...

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kelpo ESB astiointi

15. tammikuuta panin toimeksi ja päätin, että johan tuo on kypsynyt tarpeeksi. Olisi varmaan aikaisemminkin voinut kegittää, mutta aika oli hieman kortilla. Ja ei tuo muutaman viikon astiakypsytys olutta huononna, päinvastoin.
Olusessa mahdollisesti ollut sakka oli laskeutunut astian pohjalle ja maku vaikutti varsin oivalliselta.
FG oli kuten resepti ennusti 1.013. Joten 5,2 t% janojuomaa tuli kellariin 3 kegiä ja 15 kappaletta 0,33 pulloja.


perjantai 5. tammikuuta 2018

Hääolut

Pojan häihin pantua Dortmunder Export tyylistä lageria. Suodattamattomaksi olueksi kohtuullisen kirkasta...




tiistai 2. tammikuuta 2018

Kelpo ESB

Hyvää uuttavuotta 2018 panimoharrastuksen parissa puuhaileville!!!

Joulukuun viimeisinä päivinä piti ottaa asiaksi ja panna satsi jo hyväksi havaittua Kelpoa. Tälläkertaa ESB versiona. Salhojankadun pubille Kalevan panimon kanssa yhteistyössä tehty kaupallinenhan oli selkeesti Bitter.  Ihan hyvä sellainen, mutta asiassa mukana puuhavalla tuppaa tulemaan mieleen "kuinkahan tästä saisi vieläkin parempaa".
Tuumasta toimeen. Tein syksyllä itselleni käyttöolusen. Muuten samoilla värkeillä, mutta hiivan vaihdoin Fermentiksen US05 ja aromihumalaan tuli pieni ripaus Amarilloa antamaan pientä yllätyksellisyyttä... Katkerotkin nousivat parilla pykälällä.
Kun olut oli valmis ja kotikäyttöön kegitettynä sattui talouteen piipahtamaan maanmainio olutreittari ja armottomalla makuaistilla varustettu Parviaisen Seppo.. Siinä juteltiin ja maisteltiin tuo aiemmin kuvaamani Reformi Bock.  Olutseura Lutherin toimesta se oli ristitty nimellä Teesi 96. Luther kirjoitti 500v sitten 95 teesiä. Olutseura Luther lisäsi tähän joukkoon omansa.
Kun saatiin maistelu loppuun ja Seppo jo teki poislähtöä kerroin, että minulla olisi kellarissa hieman tuunattu versio Kelpo bitteristä. Seppo tietysti kiinnostui ja Bock lasit vaihdettiin paremmin alelle sopiviin. Istahdimme olohuoneeseen ja Sepon ilme oli todella puhutteleva.. Ensimmäinen lause kuuluikin "Kelpo oli kelpo bitteri, mutta tämä on ehdottomasti KELPO ESB! "  Juuu.. tuntui se kivalta puheelta. Varsinkin kun tietää., että Sepe ei huvikseen höpötä.
Joulun alla ESBi sitten loppui hanasta ja uutta piti brykata.
27.12 tein panon. Tutuilla laitteilla tuttua reseptiä on suht helppo tehdä. Laskennallisesti piti tulla   OG 1.051 vierrettä 55 litraa. Tuli 58 litraa
Mallasta :
Viikkari Pale Ale 67,4%
Muntonsin Maris Otter 28,99%
Viikarin Cara Plus 3,61%
 Humalointi:
 60 min:Target ja East Kent Golding
20min East Kent Golding
10 min Amarillo ja Perle
EBUt  46

Hiivana Fermentiksen US05
Käymiskaapin lämpömittari 16 asteeseen ja eikun käymään.
Tänään 2.tammikuuta oli aika vaihtaa sekundääripönttöön kun pääkäyminen alkoi olla liki loppua. Ominaispainoa oli vielä 1.015, mutta eiköhän se vielä hiukkasen käy alemmas... Veikkaisin, että 1.012 tienoille FG asettuu.
Tuosta sekundääriastiaan siirrosta oluenpanijat aina silloin tällöin väittelee. Olen minäkin joskus kokeillut jättää olunen primääriastiaan loppuun saakka. Ihan onnistuneita tuli, mutta minä olen ottanut tavakseni luomuilla ja olen jättänyt lopuksi lisättävien selvikkeiden käytön. Irish Mossia tai gelatiinia en siis käytä. Riittävä laskeutumisaika ja kahden pöntön järjestelmä ovat minulla toimineet. Eikä ainaskaan tähän mennessä ole tullut ongelmia. Oluet ovat suodattamattomiksi aivan kelvollisen sakattomia, joskus jopa erittäinkin kuulaita ja kirkkaita. Varsinkin lagerit.
Nämä aiemmin hehkuttamani rosteriset käymisastiat ovat osoittautuneet oikein erinomaisiksi. painavat toki niin paljon, että taljalla joutuu täysiä pönttöjä nostamaan. Rosteripöntöt on siitä mukavia, että puhdistaminen on tosi helppoa.
Nyt olunen saa levätä sekundääripöntössä pari viikkoa. Sitten 3 kegiin ja muutamaan maistiaispulloon astiointi.